#14034: - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re:

Olet kuin peruskoululainen, joka on karannut luokasta hyppäämällä ikkunasta ulos. Kiinnijouduttuaan hän väittää, ettei tiennyt ettei niin saa tehdä, kun säännöissä sitä ei erikseen mainittu.

Olen kyllä myöntänyt, ettei Jeesus ole opettanut sanaakaan homoseksuaalisista suhteista, Jumalan luomistyöstä kyllä. Paavalille asia tuli eteen, kun hän teki apostolintyötään pakanoiden alueilla, jossa homosuhteista ei rankaistu kuolemalla. Sanoista ja niiden merkityksistä meidän ei kannata enää puhua, kun haluat vääntää selviä sanoja joksikin muuksi.

Mikähän se unohtamani oppi mahtaisi olla?

#14040: fundis - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re:

Jos olet sitä mieltä, että Paavali kohdisti homokritiikkinsä nimenomaan siihen, että halusi erottaa pakanalliset uskonnolliset tavat kristityistä, olet varmaan oikeilla jäljillä. Hänhän viittasi siihen, kuinka Rooman kristityt olivat noita tapoja omaksuneet. Apropo, Paavali myös mm. politikoi sitäkin vastaan, että synagogiin oli pakko laittaa muiden jumalien kuvia. Tästä johtuen hän kiivaili kovasti sitä vastaan, että jumalan kuvia yleensäkään laitetaan temppeleihin, jopa itse temppelien pito sai häneltä tuomion. Ei taida tämä Ramatun kielto tänä päivänä juuri uskovaisia painaa, vaikka siellä nimenomaan moinen kielletään... Yleisesti Paavalin tekstiä leimaa hänen syvä oppineisuutensa juutalaisten pyhien tekstien suhteen, joita hän usein siteeraa ja toisaalta haluaa valikoida ja uudistaa. Se tekee ymmärrettäväksi monet hänen ja Vanhan testamentin tekstien yhtäläisyydet. Yhtäläistä oli molemmille tiukka erotus oman ja uskontojen tapojen välille, homoseksuaalinen käytös siinä mukana.

Jos taas olet sitä mieltä, että homoseksuaalisuus on Paavalin kirjoitusten kautta keskeinen dogmi, olet mainitsemallani valikoivalla tiellä. Siellä kun on aika paljon muuta tärkeämmässä asemassa.

En nyt rehellisesti sanoen muista kaikkia Sinun kommenttejasi tästä asiasta. Muille fundiksille asiat ovat kyllä kääntyneet päälaelleen, homouden tuomitseminen on noussut ykköseksi ja siinä on samalla pyyhitty pöydältä kristinuskon keskeisin opetus, rakkauden kaksoiskäsky. Se näkyy mm. siinä, kuinka kivenheittotarinasta nostetaan loppukaneetti "mene siis, äläkä enää syntiä tee!" sen keskeisen sisällön "Kuka teistä on ensimmäisen kiven oikeutettu heittämään?" sijalle.

Toki kohdallasi on outoa se, että sekava hurmosteksti Ilmestyskirja on noussut niin keskeiseen asemaan agendallasi. Se oli jo aikanaan hyvin kiistelty ja monien kirkon johtajien mielestä sitä ei olisi pitänyt ollenkaan ottaa mukaan kaanoniin. Yksi painava syy oli, että sitä voitaisiin käyttää väärin. Ja voi, miten oikeassa nuo kriitikot aikanaan olivatkaan!

#14040: fundis - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re:

Kun vaikutat niin kiinnostuneelta ottamaan kantaa erilaisiin asioihin niin voisitko ottaa kantaa seuraavaan;

Minkä vuoksi uskovan on otettava niin usein moralistin kanta suhteessa muihin ihmisiin? Eikö riittäisi oman elämän

kuntoon laittaminen eikä keskittyisi niin kovasti sen ensimmäisen kiven heittoon. Luojan halu tuskinkaan on ollut

ihmisten eriyttäminen ja jatkuva eripura uskosta, oikesta ja väärästä  jne. Nuo ovat kaikki vain uskon ja arvon asioita.

Ja millä tavalla se on keneltäkään pois jos joku haluaa homoliiton tai -suhteen? Vai toimiiko se lopulta niin että

ne jotka hautoo taipumuksia, ovat suurimpia moralisoijia? Aidon rakkaudellisessa uskossa ei ole tilaa sormella osoitteluun.

2000 vuotta sitten elämä on ollut erilaista ja juuri siksi ainoa varma asia maailmassa on muutos. Se on ja pysyy

halutaan me sitä taikka ei.