http://www.truthcasting.com/Victory-World-Church-Norcross-GA-THE-MOVE-OF-GOD-IN-IRAN-46674.sermon

http://www.omasaalem.fi/toimintamuodot/kuukausiohjelma/

Ruotsalaiskuvaaja voitti Maailman lehtikuva -palkinnon

Dagens Nyheterin valokuvaaja Paul Hansen on voittanut maailman arvostetuimpiin kuuluvan valokuvapalkinnon.

Voittokuva esittää koskettavasti gazalaislasten hautajaisia.

http://yle.fi/uutiset/tuoreimmat/

Teemakuukauden elokuvailta:

ISRAELIN IHME - koko illan dokumenttielokuva Israelin valtion vaiheista 1948-1967

http://cdn1.tabletmag.com/wp-content/files_mf/nakba_052511_380pxb.jpg...

Arab families leaving Jaffa, 1948.


Kuuluisan natsien metsästäjän Simon Wiesenthalin -järjestön tuottama upea dokumenttielokuva Israelin valtion synnystä ja vaiheista vuodesta 1948 vuoteen 1967. Elokuva on tekstitetty suomeksi.

Tervetuloa.

Tilaa illan opetus (CD, mp3): tilaukset@kuvajasana.fi

HUOM! EI NETTILÄHETYSTÄ


Paikka: Savenvalajan paja (Sörnäisten rantatie 27 D, 6. krs.)

Alkaa: 20. helmikuuta 2013 klo 18:00

http://www.patmos.fi/fi/tilaisuudet/kalenteri/tapahtuma/?id=26&selEvent=664

http://cmec.org.uk/wp-content/uploads/5966433241_5735142402_o-590x392.jpg...

#3679: - ISRAELIN IHME - koko illan dokumenttielokuva Israelin valtion vaiheista 1948-1967

In Search of Peace: 1948-1967 chronicles Israel’s first two decades, offering new insights on the origins of theMiddle East conflict. Combining a rich tapestry of rare archival film and photos, the film offers a unique global perspective on one of the seminal events in the 3,500-year history of the Jewish people.

Narrated by: 
Michael Douglas 

Featuring the voices of: 
Edward Asner
Anne Bancroft
Richard Dreyfuss
Miriam Margolyes
Michael York

Running time 1hr, 42 min.

“An unabashedly emotional and stirring inspirational history of Israel…” – The New York Times

http://www.wiesenthal.com/site/pp.asp?c=lsKWLbPJLnF&b=4909867

#3681: - Re: ISRAELIN IHME - koko illan dokumenttielokuva Israelin valtion vaiheista 1948-1967

RAUHAA ETSIMÄSSÄ. ENSIMMÄINEN OSA: 1948-1967 (In Search of Peace, Part One: 1948-1967). USA 2001 (c) 2000 Moriah Films (The Simon Wiesenthal Center). T: Rabbi Marvin Hier, Richard Trank. O: Richard Trank. KS: Richard Trank, Marvin Gilbert, Rabbi Marvin Hier. Selostaja: Michael Douglas. Äänellään mukana myös: Edward Asner, Anne Bancroft, Richard Dreyfuss, Miriam Margolyes, Michael York. Väri, 1,66:1, DD 2.0, 112 min Future Film (Moriah Films Collection / Simon Wiesenthal Center) 22.4.2009

On aika sodalle ja aika rauhalle

Rauhaa etsimässä, eeppinen dokumenttielokuva Israelin historian ensimmäisistä 20 vuodesta, alkaa myöhemmästä perspektiivistä, Oslon sopimuksesta vuonna 1993, jossa Yasser Arafat ja Jitzhak Rabin sopivat Palestiinan rauhanneuvotteluista.

Järkyttävä elokuva on tehty yksiselitteisesti Israelin näkökulmasta.

Tarina alkaa brittien vetäytymisestä Palestiinasta vuonna 1948. Useimmat ympäröivät arabivaltiot pyrkivät tuhoamaan nuoren Israelin alkuunsa, ja myös juutalaiset syyllistyvät verilöylyihin arabeja vastaan. Sovinnon yrityksiä tapahtui Golda Meirin ja Jordanian kuningas Abdullahin välillä, mutta kuningas murhattiin.

Tuskin Israel oli itsenäistynyt, kun Libanon, Syyria, Irak, Transjordania ja Egypti hyökkäsivät.

Itsenäisyyssodan vaiheisiin liittyy tarina kenraali Mickey Marcusista, joka kuoli omien vahingonlaukaukseen. Burma Road pelasti piiritetyn Jerusalemin.

Ben Gurion hajotti kolme sotilasjärjestöä (Haganah, Irgun, Stern Gang) ja perusti Israelin armeijan. Samalla nujerrettiin väkivaltaisesti Irgunin kaappaushanke.

Raskas itsenäisyyssota päättyi, mutta yksikään arabivaltio ei tunnustanut Israelia, ja sadattuhannet arabit jätettiin oman onnensa nojaan pakolaisleireihin.

Israel hyväksyttiin YK: n jäsenmaaksi, ja ensimmäinen juutalainen eduskunta, knesset, valittiin.

Itsenäisyys koitti juutalaisille, monille arabeille kohtalona oli maanpako ja kodittomuus. Samalla sadattuhannet juutalaispakolaiset joutuivat lähtemään arabimaista, joissa juutalaisyhteisöt olivat eläneet rauhassa vuosituhansia. Esimerkiksi Irakista tuli yhtä paljon kuin holokaustin selviytyjiä Euroopasta.

Ensimmäiset vuodet olivat ankaria, ja sefardien ja ashkenasien eroissa oli paljon soviteltavaa.

Saksan sotakorvauksistakin käytiin ankara kiista.

Vuonna 1956 Suezin kriisi leimahti sodaksi, joka kytkeytyi kylmään sotaan, kun Egyptiä varusteli aseellisesti Neuvostoliitto. Kriisi ratkesi YK: n tuodessa rauhanturvajoukkonsa Siinaille.

Holokaustin syyllisten etsinnässä huomattava tapaus oli Adolf Eichmannin kuljetus Argentiinasta Israeliin oikeudenkäyntiin. Oikeus tuomitsi holokaustin yhden pääarkkitehdin kuolemaan, ja kyseessä oli Israelin historian ainoa kuolemantuomio.

Presidentti John F. Kennedystä tuli Israelin ja Yhdysvaltain välisen läheisen yhteyden ja ulkopolitiikan uuden päälinjan perustaja.

Egypti, Syyria ja Irak perustivat liiton Palestiinan vapauttamiseksi.

Yasser Arafatin elämäkertaa esitellään omana jaksonaan. Fatah kiisti Israelin olemassaolon oikeuden ja vaati arabivaltiota sen tilalle.

Vuonna 1967 Egypti käynnisti toimet sotaan Israelin hävittämiseksi, mutta kuuden päivän sodassa Israel tuhosi Egyptin ilmavoimat ja nujersi myös muut sitä vastaan liittoutuneet. Sodan seurauksena Israelin alue kolminkertaistui, kaikki Länsirannan kaupungit tulivat Israelin haltuun, ja ennen kaikkea Jerusalemin vanha kaupunki tuli ensi kertaa 2000 vuoteen juutalaisten käsiin.

Holokaustin kahleet oli murrettu, mutta miljoonille arabeille Palestiinasta tuli miehitetty, pakolaisleirien maa.

Elokuva päättyy presidentti Chaim Herzogin puheeseen: olkaamme voittomme arvoisia.

Runsassisältöinen elokuva ansaitsee useita katsomiskertoja. Dokumenttiaineisto on rikasta, Michael Douglasin rauhallinen selostus kuljettaa asiaa, ja häiritsemään jää vain siirappinen musiikki  *.

Suomitekstitys on. Hakusanat: Auschwitz, holocaust.

(Huomaustus *:

Arvioija ei tunne kuuluisten juutalaisten säveltäjien kuuluisia teoksia, vaan kutsuu niitä nimellä "siirappinen musiikki". Tottakai juutalaisten historiaa kuvaavan filmin tulee sisältää juutalaista musiikkiaa, eikä jenkkiläistä action leffa-musaa.)

Dokumentin musiikkia:

http://www.youtube.com/watch?v=il7MonOguDU

2

Lee Holdridge - In Search Of Peace - Ba-Shana Haba Suite

http://www.youtube.com/watch?v=WWs1tArqbZo

#3682: - Re: Re: ISRAELIN IHME - koko illan dokumenttielokuva Israelin valtion vaiheista 1948-1967

Systeemi sallii vain 2 linkkiä per kommentti.

3

Lee Holdridge - In Search Of Peace - Aliyah

http://www.youtube.com/watch?v=ORZnXJ-h1tU

4

Lee Holdridge - In Search Of Peace - Undercurrents and Kol Nidre Suite

http://www.youtube.com/watch?v=KSz8NE6uFu8

5

Lee Holdridge - In Search Of Peace - Jerusal Loss Theme Suite

http://www.youtube.com/watch?v=ezfl5qT9EYc

6

Lee Holdridge - In Search Of Peace - Hatikvah Suite & Aliyah Variations

http://www.youtube.com/watch?v=L7ubWd5WiPo

#3684: -

https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcRI5EjZiYH-Jlr9B9oJbfQy5EVT...

Hilja Aaltonen

http://fi.wikipedia.org/wiki/Hilja_Aaltonen

http://ourrabbijesus.com/wp-content/uploads/2009/12/wave.jpg...

http://www.tabletmag.com/podcasts/123927/a-jerusalem-love-story

105-vuotias Hilja Aaltonen on kuollut

http://cdn1.kotimaa24.fi/images/stories/2013/02helmi/AaltonenHilja.jpg...

Hilja Aaltonen 100-vuotisjuhlissaan vuonna 2007 Tampereen vapaakirkossa. Kuva: Markku Pitkänen, julkaisulupa Suomen Vapaakirkolta.

Evankelista ja runoilija Hilja Aaltonen on kuollut. Hän kuoli keskiviikkona huoneessaan Koukkuniemen vanhainkodissa Tampereella.

Asiasta kertoo Suomen Viikkolehti.

Aaltonen (o.s. Lehtonen) oli syntynyt Multialla 27.9.1907. Hän on kirjoittanut yli 20 teosta.

Hilja Aaltonen ehti toimia eri suuruisten kuulijakuntien julistajana noin 60 vuoden ajan 27-vuotiaana evankelistaksi lähdettyään.

Suomen Vapaakirkon seurakuntien keskellä evankelistana ja myös joidenkin seurakuntien työntekijänä toiminut Aaltonen palveli puhujana yli kirkkokuntarajojen.

”Aaltonen rohkaisi elämänmyönteisyydellään. Häntä oli helppo lähestyä. Hänen maanläheisessä julistuksessaan oli herkkää taivastuntua ja nöyrää arvovaltaa”, Suomen Vapaakirkon verkkosivuilla julkaistussa Suomen Viikkolehden uutisessa kuvataan.

Aaltosen runoihin on sävelletty musiikkia.  Esimerkiksi Sinä kaipaatko täyteyttä Hengen sen tai Kysytkö palvelushintaa ovat nousseet klassikoiksi.

Ensimmäiset runonsa hän kirjoitti jo pikkutyttönä. Nuorena hän oli mukana nuorisoseuratoiminnassa, jonka piirissä hän harrasti muun muassa näyttelemistä.

Haaveet teatterin parrasvaloista jäivät 17.7.1930 tapahtuneen uskoontulon myötä, ja vuonna 1934 Aaltonen antautui evankelistaksi.

Suomen Viikkolehti kertoo, että Aaltosen ensimmäinen palvelupaikka oli Virrat, jossa hän tapasi miehensä Efraim Aaltosen. He avioituivat vuonna 1938. Sodan aikana heille syntyi poika Jorma. Perhe asui vuosien kuluessa useilla eri paikkakunnilla, kunnes he muuttuvat Tampereelle vuonna 1958.

Efraim kuoli vuonna 1976. Viime vuodet Hilja Aaltonen asui Koukkuniemen vanhainkodissa.

Askel-lehti julkaisi hiljattain Hilja Aaltosen haastattelun

http://www.kotimaa24.fi/uutiset/kotimaa/10549-105-vuotias-hilja-aaltonen-on-kuollut

Julkaistu kello 25.04.2012 Hilja Aaltosen profetia
http://www.youtube.com/watch?v=xcDMD6oDqn8

Hilja Aaltosen näky
9.10.2011 | Heikki Hilvo

104 vuotias Vapaakirkon evankelista jatkaa työtään rukoilijana, siunausten välittäjänä, rohkaisijana, sielunhoitajana. Vanhainkodin ovella saattaa olla väkeä jonoon asti odottamassa pääsyä Hiljan tykö.

Näky suuresta herätyksestä on hänellä voimakas

" Hilja sanoo,että tämä päivä on niin repivä. Ihminen ei löydä rauhaa, ei ole rakkautta. Elämä on murheita ja painojen kanssa kulkemista... Tämä päivä ei ole ihmistä varten, tämä päivä on koneita varten. Tämä päivä on niin kolkko ja kylmä ja jäinen, että ei tahdo tietää miten uskaltaa taivasta mainitakaan tämän pakkasen keskellä."

" Tämä aika kaipaa vanhanaikaista lestadiolaista verenarmosaarnaa."

" Kun Jumalan tuuli puhaltaa, se ottaa ohjelman omiin käsiinsä. Ja siinä ihmiset virkistyvät. Sellainen tunne minulla on, että se on jo alkanut, että ihmisillä on kaipaus ja hätä."

" Olemme menossa suurta herätystä kohti, ei tarvitse paljoa ennen kuin aurinko aukeaa taivaalle."

http://p1.foorumi.info/kultaomeniahopeamaljassa/viewtopic.php?p=4383&sid=4c15e5a8a8d17a1ba370642e0444818b

http://1.bp.blogspot.com/-Xu1WU1oviK8/UL0ye8mJx9I/AAAAAAAAFgc/-NJTGlyaHZU/s1600/...

Hilja Aaltonen ja viimeinen herätys

Kirjoitti Teemu Kakkuri 14.02.2013

Uutinen vapaakirkollisen evankelistan Hilja Aaltosen kuolemasta nosti päällimmäiseksi mieleeni kysymyksen herätyksestä. Häneen on liitetty viime vuosina tunnetuksi tullut profetia, joka muistuttaa Luukkaan evankeliumin toisessa luvussa kerrottua iäkkään Simeonin tapausta.

Pyhä Henki oli hänelle ilmoittanut, ettei kuolema kohtaa häntä ennen kuin hän on nähnyt Herran Voidellun.

Hilja Aaltosen tai häneen liitetyn (viisaammat voivat täsmentää) profetian mukaan häntä ei oteta pois ennen kuin herätyksen sateet alkavat. Ja herätyksen tulisi alkaa isosta kirkosta.

Hilja Aaltonen eli 105-vuotiaaksi. Yhä pitemmäksi jatkunut elon taival pohditutti ainakin minua tämän profetian suhteen. Voi sanoa, että siihen teki mieli uskoa, ihan vain tämän aikaperspektiivin takia. Tietenkin myös siksi, että Aaltosesta välittyi mitä sydämellisimmän kristityn ja sananjulistajan kuva.

Evankelista Aaltosen muistoon eivät nämä profetiapohdinnat vaikuta mitenkään. Muiden suomalaisten kristittyjen tavoin kunnioitan hänen muistoaan. En muista lukeneeni koskaan hänen kirjoittamiaan kirjoja, mutta muutamat laulut ovat tuttuja. Niissä on hyvä sanoma.



Mutta mitä nyt pitäisi ajatella siitä herätyksestä? Yksi mahdollisuus on, että se on alkanut ja siksi Jumala otti profeettansa lepoonsa. Ylennettiin kirkkauteen, kuten tavataan sanoa. Toinen mahdollisuus on se, että profetian ei annettu täyttyä, vaan Jumala muutti suunnitelmaansa. Sellaisesta on Raamatussakin esimerkkejä.

Monet tietenkin ajattelevat, että kaikki profetiat ja ennustukset ovat vain päänsisäisiä mielenliikkeitä, ja niille käy kuten ennustuksille yleensäkin.

Profetiat maatamme koskevasta herätyksestä ovat kuuluneet karismaattisten herätysjulistajien perusgenreen. Varsinkin ulkomailta tulleet karismaatikot ovat ihastuttaneet hallintäyteisiä yleisöjään puhumalla herätyksestä, joka odottaa ihan tuossa oven takana. On luvattu syyssadetta ja kevätsadetta ja joskus tulisadetta. Tapana on ollut myös vakuutella, että suomalaiset ovat Jumalan silmissä erityisasemassa. Lähes omaisuuskansan Israelin kintereillä.

Suomalaisille on luvattu erityistehtävää. Näinhän me kyllä ajattelimme vuosikymmenet poliittisestikin. Meillä oli erityistehtävä idän ja lännen välissä ja rauhanturvaamisen suurvaltana. Lääkäreitä olimme, emme tuomareita.

Pienpiireissä samansuuntaisia profetioita on jatkettu. Herätyksen lupaaminen on ollut yhtä yleistä kuin Venäjän hyökkäyksen povaaminen. Noihin kahteen voikin profetiakarismaattisuuden tiivistää. Herätys tulee, mutta niin tulee Venäjäkin.

Jos saisin valita, ottaisin mieluummin ensimmäisen, vaikka ei sekään ihan ongelmatonta olisi.

Viime syksynä luimme vastakkaistakin profetiaa. Kirkkohistorian dosentti Mikko Ketola sanoi, ettei herätyksiä enää tule. Vaikka kirkkohistoriassa onkin usein tyydytty tutkimaan menneisyyttä, ei tulevaisten tähyilykään ole vailla pohjaa, jos perustelut ovat hyvät.

Sosiaalihistoriallisessa tulokulmassa Ketola oli kestävällä perustalla. Yhtenäiskulttuuria ei ole, eikä Suomen kansa enää ryntää yhtenä miehenä ilmiöiden tai aatteiden perässä. Ihmisten elämänkatsomuksissa tapahtuu tietenkin muutoksia, eikä uskontokaan ole pois pelistä, mutta massaliikkeiden aika on ohi. Vaikuttaa ihan järkevältä.

Ja kuitenkin tulevaisten tähyily on dosentille yhtä vaikeaa kuin profeetallekin. Neuvostoliitto kaatui ja Saksat yhdistyivät, perussuomalaiset nousi miesten suosituimmaksi puolueeksi, Suomi voitti euroviisut. Kaikkea odottamatonta ja ennalta laskematonta tapahtuu. Mikä ettei yksi uskonnollinen herätyskin vielä.

Mitä sitten on herätys? Sanan varsinaisin merkitys ilman hiusten halkomisia tai sanoilla kikkailuja on uskonnollinen joukkokääntyminen. Sana on tietenkin lainattu moneen maalliseenkin käyttöön, ja itse kukin heräilee aina johonkin asiaan. Mihin kulloinkin. Mutta yleisesti puhumme herätyksestä, kun uskonnolle piittaamattomia ihmisiä herää sankoin joukoin ja he alkavat tunnustaa kristillistä uskoa. Uskon sisältö ja kohde on yleinen ja yhteinen, mutta uskomisen tapa on henkilökohtainen.

Mitä sinun profeetan anturisi sanovat? Tuleeko vielä herätys? Vai menivätkö ne jo?



http://www.kotimaa24.fi/blogit/hilja-aaltonen-ja-viimeinen-heraetys

Rauhaa!

Mä olen henk.kohtaisesti sitä mieltä, että Hilja puhui totta ja että Herätys on alkanut !! Mieheni tuli 2v sitten uskoon ja kävi pari viikkoa sitten kasteella. halleluja, Ylistys Herralle Jeesukselle !!!
Uskon että Jumala on tehnyt koko ajan "salassa" työtä ihmis-sydämissä ja pian saamme nähdä työn tuloksia.

Mutta olemmeko me uskovaiset valmiita kun herätys tulee??? Sillä silloin meitä jokaista tarvitaan mm. rukoilijoina, esirukoilijoina ja sielunhoitajina, rikkinäisten ihmisten vierelläkulkijoina ja -kuuntelijoina.

Joten, nukummeko me uskovat kun Herätys tulee ja sieluja pelastuu, sillä silloin ei ole työttömiä- meitä jokaista tarvitaan . Sinuakin, joka nyt luet tätä. Vaikka et olisi vielä uskossakaan; Jeesus rakastaa Sinua <3
Siunausta.

http://taivas-ihme-blogi-annelindell.blogspot.fi/2011/06/suuren-heratyksen-sateen-kohinaa-alkaa.html

SUNNUNTAI 19. KESÄKUUTA 2011

Suuren herätyksen sateen kohinaa alkaa jo kuulua

Tämä kirjoitus on kunnianosoitus yli 103-vuotiaalle Herran nöyrälle palvelijalle Hilja Aaltoselle, ja kirjoitus perustuu hänestä kirjoitettuihin artikkeleihin ja haastatteluihin


Hilja Aaltonen, aikamme profeetta, evankelista

Suuren herätyksen sateet tulevat Suomeen ... tulee itkuherätys ... kansakunta itkien rukoilee.
"Ei kauaa aikaa kestää voi, kun taivas vettä pisaroi"

"Pyytäkää Herralta sateita, pitkälle kevääseen saakka! Herra nostattaa tuulispäät ja pilvet, hän lähettää sadekuurot. Hän antaa viljan viheriöidä jokaisen pellolla." Sak. 10:1

Hengellisen heräämisen dynamiikka on lopulta yksinkertainen: Jumalan Henki kutsuu kaikkia ihmisiä kaikkialla parannukseen ja uskomaan syntien anteeksiantamukseen. Näin voimme kokea myös hengelliset sateet, jotka tekevät maan jälleen terveeksi (2. Aik. 7:13-14). Herätyshän alkoi silloin, kun opetuslapset yläsalissa nsimmäisen kerran täytettiin Pyhällä Hengellä ja tulella. Sitten Paavali antaa hyvän vinkin, " TÄYTTYKÄÄ HENGELLÄ!" Siinä on "käsky", meille jokaiselle, pitää täyttyä Hengellä. Se on siis itsestämme kiinni, millä me täytymme?

Alkuseurakunta oli elävä yhteisö, joka koostui pienistä elävistä yksiköistä ja ihmissuhdeverkostoista, joissa Kristuksen elämä levisi sydämeltä sydämelle (1. Piet. 2:4-10). Voisiko tämän kaltainen yhteyden harjoittaminen olla avain myös hengen sateisiin? Uskallammeko ylipäätään odottaa sateen kohinaa?
Suomessa on puhuttu hengellisestä heräämisestä jo monen vuoden ajan. Monet ovat viitanneet esimerkiksi Hilja Aaltosen lausumiin profeetallisiin sanoihin: "Herätys alkaa ison kirkon piiristä, ja lopulta jokamiehen pellolla sataa".

Hilja Aaltonen täytti 103 vuotta 27.9.2010. Hilja Aaltonen toimi aktiivisesti evankelistana noin 60 vuotta. Hän on ollut koko sielustaan evankelista, julistaja, Jumalan pappi sekä runoilija, kirjailija ja avarasydäminen sielunhoitaja. Hilja on itse vapaakirkollinen, mutta karismaattinen julistaja, joka katsoi että kaikissa kristillisissä piireissä on Herran omia. Hilja Aaltonen on yhä elossa ja viettää Tampereella Koukkuniemessä vanhuuden päiviään. Sielunhoitajan työ yli 103-vuotiaana jatkuu edelleen Koukkuniemen vanhainkodin huoneessa, jossa käy rukousapua pyytämässä kaiken ikäisiä ihmisiä pastoreista itsemurhaa suunnitteleviin nuorukaisiin.

Ja hän on sanonut, ettei Herra kutsu palvelijaansa kotiin ennen kuin tämä näkee näitten sateitten alkavan

Hengellisen heräämisen ei tarvitse alkaa kristillisistä suurtapahtumista - merkittävintä on se, mitä Jumala itse on tekemässä ja mitä tapahtuu ruohonjuuritasolla, tavallisten ihmisten elämässä. Kun kristityt alkavat elää rukouksessa ja avaavat sydämensä ja kotinsa lähimmäisilleen, "sateen kohina" on jo lähellä.

Kyllä se niin näyttää olevan, että Jumalan täytyy jotakin lyödä meissä rikki, Hilja Aaltonen sanoo. Se on niin harvoin, kun terveessä juoksussa otetaan Jumala täydestä. Se on meillä matkassa, se on puheessa, mutta sydän on kaikkea muuta täynnä. Vasta kun on sattunut oikein kipeästi, sydän alkaa kuunnella Jumalaa.

Herätys, jota me odotamme, siis se että uskomattomia pelastuu, on mahdollinen ainoastaan siten, että itse lähdemme liikkeelle ja sytymme Jumalan tulesta. Herätyshän on sitä, kun Pyhä Henki valtaa ihmisen, sanoo Aaltonen. Ennenkuin Jeesus tempaa omansa, on morsian (Kristuksen ruumis) puhdistettu, kirkastettu, ja koeteltu.

Kyllä se on mahdollista, että ihmisiä tulee uskoon. Herätys on mahdollinen. Monet sukupolvet ovat rukoilleet herätystä, mutta sitä vain ei ole tullut. Miksikö ei ole tullut. Herätys ei tule vain rukoilemalla. Meidän seurakuntalaisten pitää myös herätä ja alkaa toimimaan. Jos vain pelkästään rukoilemme seurakunnissa emmekä tee mitään, niin rukouksemme on turhaa. Vuosikymmenien rukoukset ovat menneet hukkaan, kun kukaan ei ole syttynyt Jumalan tulesta. Meidän uskovien pitää mennä tuonne ihmisten arkeen ja alkaa konkreettisesti toteuttaa Jumalan rakkautta meissä. Jos Jumalan rakkaus on meissä, niin se pitäisi näkyä jossakin ja tuoksua meissä ... Kristuksen tuoksu. Sen kyllä havaitsee ihmisestä. Jeesus antaa todellisen seikkailun, kun kulkee Hänen johdatuksessaan.

Ihmiset ei tule kirkkoihin ja seurakuntasaleihin, vaan meidän pitää mennä ulos ja mennä sinne, missä niitä janoavia sieluja on. Erään sanomalehden yleisönosastolla oli tällainen kirjoitus: ”Missä te uskovaiset olette? Tulkaa kapakoihin ja kuppiloihin kertomaan jos teillä on jotain asiaa, vai oletteko te linnoittautuneet niihin bunkkereihinne? Tulkaa ja kertokaa, jos teillä on jotain sanottavaa”. ... Eikö tämä puhuttele ketään?

Pyhän Hengen pilvi on yhä Suomen päällä, mutta jokin pidättää. – Pakkasyö on käynyt vainion ylle joka kirkossa. Aaltonen tunnustaa pelkäävänsä, että tarvitsemme kansakuntana vielä vaikeat ajat. Aineellinen hyvä on paaduttanut suomalaiset. Yltäkylläisyys on auttanut meitä pakenemaan Jumalaa. Samaan aikaan olemme penseitä jakamaan paljostamme niille, joilla ei ole mitään.

Aaltosen mukaan pappien pitäisi ennen saarnatuoliin menemistä viipyä Jumalan edessä polvillaan kysymässä, mitä pitäisi puhua. Silloin, kun pappi on ollut Jumalan edessä kasvoillaan niin kauan, että kuullut Jumalalta sanoman – silloin sydämet ymmärtävät ja ihmiset saavat vastauksen kysymyksiinsä. Kirkosta lähdetään kyynelin.

Kun Pyhän Hengen tuuli alkaa puhaltaa, se kokoaa yhteen koko Jumalan lauman. Elävässä uskossa ei ole minkään kirkon leimaa – vain Golgatan leima, Hilja Aaltonen sanoo.

Jotkut sanovat, että ei meille enää anneta herätystä, mutta minun sydämeni ei yhdy siihen, sanoo Hilja Aaltonen.

Lähettänyt Anne Lindell klo 13.24

http://taivas-ihme-blogi-annelindell.blogspot.fi/2011/06/suuren-heratyksen-sateen-kohinaa-alkaa.html

http://taivas-ihme-blogi-annelindell.blogspot.fi/

PERJANTAI 15. HELMIKUUTA 2013

Rakastettu 105-vuotias Hilja Aaltonen on nyt mennyt ”Isän Kotiin”

Hilja Aaltonen in memoriam. Sana Taivaasta ihmiseltä ihmiselle.
Herramme Jeesuksen Kristuksen nöyrä palvelija, evankelista ja runoilija Hilja Aaltonen on kuollut. Hän kuoli keskiviikkona 13.2. 2013 huoneessaan Koukkuniemen vanhainkodissa Tampereella. Aaltonen (o.s. Lehtonen) oli syntynyt Multialla 27.9.1907, eli hän täytti viime vuonna 105.

Aaltonen on kirjoittanut yli 20 teosta, runoja, ja lukuisiin hänen runoihinsa on sävelletty musiikkia. Esimerkiksi Sinä kaipaatko täyteyttä Hengen sen tai Kysytkö palvelushintaa ovat nousseet klassikoiksi. Ensimmäiset runonsa hän kirjoitti jo pikkutyttönä.

Vaikka ei silmäni kauaksi yllä,
se, mitä näen, riittää kyllä.
Taivas on määrännyt ajat ja tieni,
omille harteille vastuu jää pieni.
Kuninkaallista arvoa kannan,
pelkoni, huoleni Herralle annan.
Isäni, valtias taivaan ja maan,
hänkö ei pystyisi huolehtimaan.

27-vuotiaana evankelistaksi lähdettyään Aaltonen palveli puhujana yli kirkkokuntarjojen ja hän toimi myös joidenkin seurakuntien työntekijänä Aaltonen rohkaisi elämänmyönteisyydellään, ja hän oli rakastettava lähimmäinen ja hyvä kuuntelija ja häntä oli kaikkien helppo lähestyä. Hänen maanläheisessä julistuksessaan oli herkkää taivastuntua ja nöyrää arvovaltaa. Aaltonen ehti toimia eri suuruisten kuulijakuntien puhujana noin 60 vuoden ajan.

Aaltonen on aina mielestäni tiennyt varsin selkeänä ja kirkkaana asemansa Jumalan lapsena ja perillisenä ja uskon, että tässä on yksi syy siihen, että Jumala on voinut käyttää häntä palvelu- ja evankeliointityössä todella pokkkeuksellisen runsaasti: puheita, opetuksia, kirjoituksia, runoja, lauluja. Hilja Aaltosen laulut ovat mielestäni erityisen koskettavia, koska ne ovat tulleet hänelle Hengen virvoittamina ja syvältä sydämestä. Erityisesti mileni tulee Aaltosen 3 laulua : ”Golgata” , ”Risti”, ”Se on täytetty”, jotka hoitavat sieluani aina kyyneliin asti. Hilja Aaltosen laulujen sanoma ovat Jumalan armoa ja lohdutusta janoavalle uskon perussanoma, jonka varassa jokainen uskova voi levätä.

Hamaasta nuoruudestaan aina kuolemaansa saakka Aaltonen pohtii herätystä ja sitä millä täyttää kirkkosalit. Tässä muutamia sitaatteja Aaltosen ajatuksista:

– ”Ihmiset alkavat taas tulla, jos papit särkyvät kyyneliin Jumalan edessä ja odottavat häneltä saarnoihinsa sisältöä. Pelkkä ihmisviisaus kuuluu vain kolinana saarnastuolista. Eivät ihmiset jaksa sellaista kuunnella. Ei jouluevankeliumiakaan pidä esittää kuin jotain matkakertomusta. Joulun sanomassa on ihmiselle kysymys: Mitä Jeesus sinulle merkitsee?”

– ”Se on suloinen tunne, kun taivas koskettaa puheen valmistajaa ja antaa hänelle sanoman”.

– ”Jotkut sanovat, että ei meille enää anneta herätystä, mutta minun sydämeni ei yhdy siihen. Minulle on näytetty kaksi miestä – kasvoja en ole nähnyt – jotka Jumala ottaa huutavan ääneksi Suomessa.” .... ”Se on ihana aika, ei pitkä, mutta väkevä ja raitis”.

Aaltonen on sanonut myös, että: -” Herra kutsu palvelijaansa kotiin ennen kuin tämä näkee näitten sateitten alkavan ”.

http://taivas-ihme-blogi-annelindell.blogspot.fi/

http://taivas-ihme-blogi-annelindell.blogspot.fi/

PERJANTAI 15. HELMIKUUTA 2013

Rakastettu 105-vuotias Hilja Aaltonen on nyt mennyt ”Isän Kotiin”

- “Jumala tulee antamaan uuden herätyksen ajan Suomelle 30 vuoden kuluttua tämän Lapualta nousevan miehen kuolemasta. (Aaltonen tarkoitti tällä miehellä Niilo Yli-Vainiota, joka kuoli marraskuussa 1981). Yli-Vainion kuolemasta tuli tarkalleen 30 vuotta marraskuussa 2011”

- Kathryn Kuhlmanin Suomea koskevan profetia.: -“Väkevää hengellistä voimaa ollaan vapauttamassa SUOMEN YLI, joka tuo esiin Jumalan voiman suurimman manifestoitumisen, mitä maailma on koskaan nähnyt.”

Aaltonen (27.9.2012) : ...”Kaipaan uutta, herkkää Herran päivää, sitä että annamme taivaan vaikuttaa ja Jumalan tuulen puhaltaa. Se ei aina toimi rytinällä, se kulkee hiljaa, hiljaisen itkun tietä, ja sen pitää riittää seurakunnalle. Mutta seurakunta niin monesti koettaa kiihottaa ihmisiä turhaan tärinään! Ei siinä henki lepää. Se lepää vain siellä, missä Golgatan tuuli puhaltaa ...”.

Hilja Aaltosen profeetallisia ajatuksia voi kuvailla hyvin Kristus-keskeisiksi. Aaltoselle oli äärimmäisen tärkeätä muistuttaa ja painottaa ihmisille jatkuvasti sitä, että ihmiset vaeltaisivat täysipainoisesti Jumalan Hengen johdatuksessa. Aaltonen rukoili jatkuvasti Suomeen ”itkuherätystä”; eli, että Suomeen tulisi niin suuri herätys, että kaikki ihmiset itkien rukoilisivat Jumalaa ...niin kuin silloin sota-aikana, kun suomalaiset itkien rukoilivat Jumalaa avuksemme – ja Jumala auttoi. Aaltosen profetian mukaan tämä Uusi, Suuri Herätys Suomessa tulee olemaan niin suuri herätys, että se kastelee kuin laakista tämän hengellisesti kuolleen ja rutikuivan maan.

Hilja Aaltonen odotti kuolemaansa saakka tämän kauan sitten saamaansa profetian toteutumista: - Jumala ei kutsu palvelijansa Taivaan Kotiin ennen kuin hän näkee tuon Suuren Herätyksen alkavan, joka alkaa luterilaisesta kirkosta, mutta sillä poikkeamalla, että se alkaa sateen lailla suuren kirkon nuorista:

- ”Meidän tulee tukea nuoria uskossa, sillä tämä aika tarvitsee nuoria, sanoo Aaltonen marraskuussa 2012. ...“Me tarvitsemme tervettä, emme parkkiintunutta, kiristävää uskoa. Emme voi vaatia toisiamme olemaan kuin me itse. Sillä kukin on Jumalansa edessä ja kullakin ihmisellä on oma tie. Vaikka minä en ymmärtäisikään sitä, miksi tuon toisen ihmisen tie on tuollainen, kyllä minun kuitenkin pitää hyväksyä se, että hänen tiensä on erilainen. Emme saa tuomita toisiamme ja toistemme näkemyksiä, sillä jokainen ihminen vastaa niistä Jumalan edessä. ...”

Aaltonen odotti kuluneena syksynä elävää herätystä seurakuntiin. Herätys olikin tulossa, mutta herätyksen pilvi pysähtyi., ja Aaltonen sanoi...“Täällä oli jotakin vielä sellaista, että Jumalan sade ei voinut langeta. Oliko se se, että emme olleet valmiita olemaan mukana herätyksessä, jos se ei olisikaan minun kirkosta syttynyt, vaan olisi tullut naapuriseurakunnan kautta, jossa on erilainen oppi? Ei taivaaseen pääsy ole opista kiinni, vaan elävästä uskosta, sydämen uskosta! Ja silloin, kun meillä on elävä usko, henkilökohtainen usko Jeesukseen, me voimme kokoontua kaikkien kanssa yhdessä”. ..

Alla linkki Hiljan Aaltosen haastatteluun Suomen viikkolehdessä vuodelta 2001
http://tuomasjasuvi.jesusanswers.com/Hiljaa.htm

Tuosta haastattelusta yhden paljon puhuttelevan lauseen: ... ”Minua pelottaa se, täytyykö meidän kokea jälleen hyvin vaikea aika. Meillä on liian hyvät ulkonaiset olosuhteet.”...

Vaikka Hilja Aaltosen ulkoinen olemus olikin iän myötä rapistunut, kuten käy iän myötä meille itse kullekin, niin jokaisen tulisi huomata ja nähdä se tosiasia, että ei hänen hengelliset aistinsa olleet millään tavoin heikentyneet tai rapistuneet, vaan päinvastoin, ihan kuin Raamattu sanoo, että vanhurskaan tie kirkastuu kirkastumistaa, aina täyteen päivään saakka.

Tässä linkki erääseen Hilja Aaltosen todella vaikuttavaan haastatteluun 14.10 2011
http://www.youtube.com/watch?v=xcDMD6oDqn8

Itkeä vollotin koko ajan, kun kuuntelin tuolta videolta tätä nöyrää Herramme paljvelijaa. Hilja ei sanonut yhtään turhaa sanaa. Kaikki sanat lävistää kuulijan sydämen kuin kaksiteräinen miekka. Kenenkä tämä ihana nainen voi jättää tunteettomaksi, kylmäksi ... kenenkä? Ei minua ainkaan. Näin puhuu ihminen, joka jo katsoo suoraan Taivasten Valtakuntaan ohi ajan ja kärsimysten. "Tämä on Sana Taivaasta ihmiseltä ihmiselle."


Lähettänyt Anne Lindell klo 3.48

http://taivas-ihme-blogi-annelindell.blogspot.fi/

https://www.sos-lapsikyla.fi/kummius-ja-lahjoittaminen/tue-kansainvalista-tyota/lahjoittaminen/Pages/Mali.aspx?utm_source=SOS-Lapsikyl%C3%A4+uutiskirje&utm_campaign=0aa48e15d2-mali-pyynto&utm_medium=email

Mali

SOS-lapsikyläjärjestöllä on hyvät perusvalmiudet auttaa Malin konfliktin uhreja, koska järjestö on toiminut Malissa jo lähes kolmekymmentä vuotta ja se tuntee hyvin paikalliset olosuhteet. SOS-lapsikyläjärjestöllä on maassa kolme lapsikylää, kolme koulua, kolme leikkikoulua ja kuusi sosiaalikeskusta, joiden kautta apua pystytään kanavoimaan tarvitseville.

NÄIN ME AUTAMME MALISSA:

Tarjoamme ruoka-apua kotinsa jättämään joutuneille perheille ja alueen asukkaille.
Huolehdimme lasten ravitsemuksesta: avunsaajina ovat etenkin alle viisivuotiaat lapset sekä raskaana olevat ja imettävät äidit.

Suojelemme haavoittuvissa olosuhteissa olevia lapsia: etenkin heitä, jotka ovat joutuneet eroon perheistään konfliktin takia. Tarjoamme psykologista apua kriisin uhreille.

Parannamme hygieniaolosuhteita, jotta perheet pysyisivät terveenä.

https://www.sos-lapsikyla.fi/kummius-ja-lahjoittaminen/tue-kansainvalista-tyota/...

Arvioiden mukaan reilusti yli 200 000 ihmistä on joutunut jättämään kotinsa Malissa. Jo ennen konfliktin kiihtymistä tammikuussa yli kahden miljoonan malilaisen ruokaturva oli vaarassa. Nyt aliravitsemus uhkaa 660 000 lasta ja puhtaan veden puute altistaa 1,5 miljoonaa ihmistä tartuntataudeille.

SOS-lapsikyläjärjestö kerää varoja auttaakseen Malissa perheitä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa toimittamalla heille mm. ruoka-apua, puhdasta vettä ja terveydenhuoltoa. Perheistään eroon joutuneita lapsia autetaan tarjoamalla suojelua, psykologista tukea ja pyrkimällä yhdistämään perheitä.

SOS-lapsikyläjärjestöllä on hyvät perusvalmiudet auttaa Malin konfliktin uhreja, koska järjestö on toiminut Malissa jo lähes kolmekymmentä vuotta ja se tuntee hyvin paikalliset olosuhteet. Maassa SOS-lapsikyläjärjestöllä on kolme lapsikylää, kolme koulua, kolme leikkikoulua ja kuusi sosiaalikeskusta, joiden kautta apua pystytään kanavoimaan tarvitseville.

Ibrahima Bane, Malin SOS-lapsikyläjärjestön johtaja sanoo, että tällä hetkellä pahin ongelma on se, että niin suuri määrä ihmisiä on joutunut jättämään kotinsa ja on liikkeellä kohti etelää ja erityisesti Moptin aluetta. ”Tilanne on taloudellisesti erittäin haavoittava jo ennestään turvattomalle väestölle, jonka lapsista 690 000 on orpoja. Tällä hetkellä järjestömme apua tarvitaan enemmän kuin koskaan.”

Avulla on kiire

Auttaakseen malilaisia SOS-lapsikyläjärjestö tarvitsee varoja. Suomen SOS-lapsikyläsäätiö päätti avustaa Malia 15 000 eurolla, mutta avun tarve on niin valtaisa, että kaikkien panosta tarvitaan nyt.

Myös sinä voit auttaa. Lahjoitustilinumero on FI27 2386 1800 0100 66. BIC-koodi on NDEAFIHH ja viitenumero 9014 Lahjoituksesi tukee SOS-lapsikyläjärjestön työtä malilaisten lasten hyväksi.

#3698: Profetia on totta! - On jo edennyt!

Eipä ole kukaan mitään asiasta kuullut. Kerro toki jotain, että muutkin saavat tietää, missä on herätys ja millainen herätys. Alkoiko se ev.lut. kirkon nuorten parista, kuten Hilja Aaltonen lupasi? Montako tuhatta on jo tullut uskoon, montako seurakuntaa on jo perustettu??   Vai noudattaako herätys kotikirkkoverkosto-systeemiä tms?  Miten tuhannet uudet uskovat on saatu kastekoulutettua ja "kotoutettua" seurakuntiin?  Käytetäänkö Alfa-kursseja, vaiko jotain muuta joukkokoulutusmateriaalia?    Mistä on saatu hengelliset isät ja äidit lukuisille uskoon tulleille? Kertokaa toki, miten tilanne on käytännössä hoidettu!  Kun herätys laajenee, kokemuksistanne olisi suuri apu muille seurakunnille.