#38593: - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: R Onko sanoilla hutaisu ja kyhäelmä mielestäsi eroa

Nimenomaan,  jos lopputulema lukitaan,  - hyvä kysymys,  näinhän kokoajan tehdään vaikkapa biologian puolella. Esim aikamäärityksissä.  Evoluutioteoriaan sopimattomia tuloksia ei edes noteerata,  koska se kertoisi muuta totuutta.

#38595: - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: R Onko sanoilla hutaisu ja kyhäelmä mielestäsi eroa

"Nimenomaan,  jos lopputulema lukitaan,  - hyvä kysymys,  näinhän kokoajan tehdään vaikkapa biologian puolella. Esim aikamäärityksissä.  Evoluutioteoriaan sopimattomia tuloksia ei edes noteerata,  koska se kertoisi muuta totuutta."

Omalta kannaltasi on tietysti kyse ideologia- tai oikeammin uskonsodasta, kun näitä ajoitukseen liittyviä kyseenalaistuksia lueskelet. Evoluutiobiologeille tämä näyttäytyy hypoteesin testauksena, siis siinä, löytyykö kyseisistä vastaväittämistä sellaista, joka panisi koko teoriarakenteen kyseenalaiseksi. Tieteellisistä teorioista evoluutioteoria on suurilta linjoiltaan niitä parhaiten todistettuja, vaikka monet erityisasiat, kuten epigenetiikka, voivat tuoda isojakin lisäelementtejä sen täydennykseksi. Jos siis joku tulee väittämään täysin teoriaan sopimatonta, ensin on aina syytä tarkistaa, onko tuo tieto luotettavaa. Tähän asti ei ole ollut. Kyse ei siis ole muodosta "Näin on ja pulinat pois", vaan "Näin näyttäisi vahvasti olevan, ellei toisin todisteta".

Vastaava kuvio on myös suhteellisuusteorian kohdalla: Pari vuotta sitten italialainen tiedemiesryhmä ilmoitti havainnosta, jossa neutrinohiukkaset olivat kulkeneet valoa nopeammin. Tämä havainto olisi kumonnut suhteellisuusteorian keskeisen premissin. Tarkistus kuitenkin osoitti, että kyseessä oli laskuvirhe ja Newton sai siis edelleen maata rauhassa haudassaan.

Tieteessä on toki kuvaamaasi käytöstä, mikä ei aidosti edistä tieteen kehittymistä. Tällöin tarraudutaan oman koulukunnan ajatuksiin eikä arvioida kilpailevan teorian tuomia haasteita aidosti tieteen metodologiaa noudattaen. Tällaista on ollut osin esimerkiksi kasvihuoneilmiöteorian puolustajien ja vastustajien kiivas kamppailu ja vaikkapa psykoanalyyttisen koulukunnan ja muiden psykologian virtausten välinen hedelmätön poteroista laukominen. Toisaalta valtavan tiedeyhteisön yksi hyvä ominaisuus on, että ennen pitkään joku tai jotkut ylittävät tällaisten kuppikuntien väliset sanailut ja hakevat taas parempaa maailmanselitystä puhtaalta pöydältä.

Puolimatkan tapauksessa ei sen sijaan ole kyse edes tieteen koulukuntien välisestä kiistasta vaan siitä, että hän salakuljettaa päätöksentekoon auktoriteettinsa varjolla ja tieteellisyyden valepuvussa tieteelliseen tietoon perustumattoman asennepatteristonsa.