1. Miksi kampanja aloitettiin juuri silloin kun se aloitettiin, eli maaliskuussa 2013?

Kampanjan taustalla oli pettymys kansanedustajien aloitteen etenemättömyyteen ja se, että tasaarvoista avioliittolakia ei kirjattu hallitusohjelmaan. Kampanja alkoi jo kesällä 2012, ja puoli vuotta kului valmisteluun ja aktiivien keräämiseen ympäri Suomen. Aloituspäivä 19.3. valittiin, koska se on tasa-arvon päivä.

2. Kuka kirjoitti aloitteen ja onko siinä eroja kansanedustajien aloitteeseen?

Aloitteen kirjoittamiseen osallistui joukko lakitieteen opiskelijoita. Eroa kansanedustajien aloitteeseen eli nk. ”Männistön aloitteeseen” ei ole paljon, mutta kansalaisaloitteessa on laajempi perustelupohja.

3. Mistä kampanja on saanut rahaa ja mihin se on käytetty?

Materiaalikustannukset ovat todella suuret. Rahaa on käytetty mm. kannatusilmoituksiin, banderolleihin, julisteisiin ja tavaran liikutteluun eli postittamiseen ympäri Suomea. Lisäksi tapahtumien järjestäminen ja lehdistötilaisuudet ovat vieneet varoista suuren osan. Rahaa on myös varattu tulevaisuuden poliittiseen vaikuttamiseen eli esimerkiksi tiedotusmateriaalin tuottamiseen. Rahaa saatiin kampanjan alkuvaiheessa CIMO:lta noin kuusi tuhatta euroa. Lisäksi varoja on kampanjan aikana tullut tukikonsertista lipputuloina ja Tasa-arvoinen Suomi -yhdistykseltä jäsenmaksuina. Lisäksi varoja on saatu yritysten kuten esimerkiksi Magnumin kanssa tehdystä yhteistyöstä.

4. Miksi avioliitto on tasa-arvon asia?

Kyse on viime kädessä rakkaudesta. Yhteiskunnallisesti ja kulttuurillisesti avioliitto on sen tavoiteltu asia, ja sen suhteen kaikki suomalaiset eivät ole tällä hetkellä tasa-arvoisessa asemassa. Avioliitto on tapa, jolla parisuhdetta suojellaan. Emme haluaisi käyttää termiä "toisen luokan kansalainen", mutta tällä hetkellä järjestelmä on syrjivä. Tämä epäkohta yhteiskunnassamme täytyy korjata.

5. Miksei rekisteröity parisuhde riitä? Miksei esimerkiksi pariliitto? Miksi juuri sana ”avioliitto”?

Perusajatus on, että ihmisiä ei tule, eikä tarvitse jaotella kahteen eri luokkaan. Kahdesta järjestelmästä luopuminen edistää tasa-arvoa, mutta vähentää myös byrokratiaa ja kustannuksia.

6. Miksi puhutte ihmisoikeuksista kun puhutaan avioliitosta?

Oikeus perheeseen ja avioliittoon on kirjattu esimerkiksi Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja Euroopan Unionin perusoikeuskirjaan. Kun naisille ajettiin äänioikeutta, käytiin samanlaista keskustelua siitä, miksi asia on tärkeä, puhuttiin perinteistä ja käytännöistä. Tänä päivänä yksikään suomalainen ei kyseenalaista naisten äänioikeutta, mutta nyt keskustelua tasa-arvoisesta avioliittolaista käydään kuitenkin samanlaisin argumentein. Ennen kaikkea Suomen perustuslaki takaa kaikille yhdenvertaisen kohtelun, muttai avioliiton kohdalla näin ei tällä hetkellä ole.

7. Millä tavoilla tasa-arvoinen avioliitto laki muuttaa käytännössä nykytilannetta?

Tärkein ja ensisijaisin asia on se, että kaikilla on sama laki, sama avioliittojärjestelmä ja sama sääntely.

Muuttuvia asioita olisi avioliittolain mukainen nimenmuutos-menettely. Lisäksi nykyinen adoptiolaki viittaa avioliittoon, ei rekisteröityyn parisuhteeseen. Avaamalla avioliitto myös samaa sukupuolta oleville pareille, avataan heille myös mahdollisuus yhteisadoptioon – yksilöinä heillä on siihen jo oikeus. Kahden eri järjestelmän ylläpitäminen poistuisi, byrokratia ja kustannukset vähenevät – eli käytännössä rekisteröityjä parisuhteita ei enää solmita.

8. Mitä tapahtuu kun kampanja loppuu syyskuussa?

Näkyvän kampanjan loputtua seuraamme yhä näkyvämmin sitä, mitä eduskunnassa tapahtuu. Kannatusilmoitusten tarkistamiseen menee noin kuukausi, jonka jälkeen sovimme eduskunnan puhemiehen kanssa sopivan luovutusajankohdan. Arvioimme, että aloite luovutetaan eduskunnalle marraskuussa.

Pyrimme keräysajan jälkeen siihen, että tukijamme tietävät, miten aloite etenee. Samalla haluamme varmistaa, että kansanedustajat ovat tietoisia siitä, mitä aloite sisältää ja mitä se EI sisällä. Haluamme, että heillä on aikaa valmistautua aloitteen käsittelyyn ja pohtia omaa kantaansa.

9. Milloin lakialoite tulikaan käsittelyyn eduskunnassa?

Aloitteen käsittelyn aikataulusta päättää aikanaan eduskunnan puhemiesneuvosto. Luovutamme aloitteen arviomme mukaan eduskunnalle marraskuussa Väestörekisterikeskuksen tekemän tarkastuksen jälkeen.

Puhemiesneuvoston aikataulupäätöksen jälkeen eduskunta käy aloitteesta lähetekeskustelun, jonka jälkeen se siirtyy valiokuntaan käsiteltäväksi. Lakivaliokunta antaa aloitteesta mietinnön, joka joko puoltaa tai vastustaa aloitetta. Valiokunta voi tehdä aloitteeseen myös muutoksia. Lopulta eduskunta äänestää valiokunnan muotoileman mietinnön pohjalta.

10. Mitä aloitteen kannattaja voi tehdä viimeisen parin viikon aikana tai nimienkeräyksen päättymisen jälkeen?

Jokainen voi vielä hankkia allekirjoituksen esimerkiksi kolmelta uudelta tukijalta ja varmistaa, että ainakin omasta lähipiiristä jokainen on allekirjoittanut. Esimerkiksi Facebookissa oman profiilin bannerin voi vaihtaa Tahdon2013-kampanjan banneriin!

Syksyllä olisi tärkeää olla yhteydessä oman vaalipiirin kansanedustajiin siitä, miksi tasa-arvoinen avioliittolaki on tärkeä asia juuri sinulle. Tahdon2013 puhuu kansalaisten puolesta, mutta myös kansalaisilta suoraan tullut viesti on tärkeä kansanedustajille.

11. Uskotteko, että aloite menee läpi?

Uskomme. Emme olisi lähteneet kampanjaan mukaan, ellemme uskoisi!

Kysymys ei ole enää siitä, tuleeko laki voimaan, vaan siitä milloin tämä tapahtuu. Pelkästään siinä ajassa, kun Tahdon-kampanjaa on käyty, kuusi uutta valtiota on säätänyt tasa-arvoisen avioliittolain. Suomi tulee perässä, ja se on vain ajan kysymys.

#20042: - Yhteenveto Tahdon2013-kampanjaan liittyvistä kysymyksistä ja vastauksista 

Ei kannata nuolaista ennen kuin tipahtaa. (Vanha kansan viisaus.)

Ettei vaan tulisi pettymystä...