#18795: - Re: Re: Re: Miksi uskovaiset yrittävät järjellä selittää uskonsa perusteita, vaikka

Voi ei, taas pitää siis aloittaa alusta....

Alussa oli allegorinen tarina maailman synnystä, joka ei natsaaa maailmasta löydettyjen todisteaineistojen kanssa. Sitten seuraa toinen allegorinen tarina syntiinlankeemuksesta, joka ei vastaa todisteita ihmislajin synnystä. Sen jälkeen tulee kerrostuma muinaistaruja, joissa esiintyy jo todellisia paikkakuntia ja kansojakin, mutta monet tapahtumista, kuten koko maailman peittänyt vedenpaisumus ihmislajin olemassaolon aikana on täyttä satua, Varmasti satua on siinä myös se, että eläinlajeilla olisi kaikilla tuolta ajalta periytyvät kantaisät. Tarinoissa Israelin kansan vaiheista alkaa olla pikku hiljaa enemmän faktoihin pohjautuvaa mantieteellistä ja historiallista taustaa, mutta niissä tapahtuu kovasti asioita, joiden todenperäisyyden voi uskoa vain sellainen, jolla on tarve niihin uskoa.

Uuden testamentin todellisuus on edelleen osittain kiistanalainen. Jeesus on voinut elää, mutta hänen elämästään ei ole historiatieteen näkökulmasta minkäänlaisia todisteita. Paavali on ensimmäinen todennettu henkilö Herodesten ja Pontius Pilatusten kaltaisten, ajankuvaa tarkentavien henkilöiden lisäksi.

Tarinoiden arvoa ei vähennä se, että ne eivät välttämättä ole totta - juonihan on eettisine ja filosofisine opetuksineen paikoitellen jopa hyvä. Niitä painaa lokaan se, että niiden väitetään olevan täsmälleen totta aina luomiskertomuksesta asti. Niiden arvoa halventavat myös ne, jotka väittävät niiden olevan sanasta sanaan Jumalan sanaa. Tämä ei yksinkertaisesti pidä paikkansa, jo Paavali itsekin sanoo monesti, että tämä on hänen oma mielipiteensä. (Tämän vastakohtana hänellä olivat muuten juutalaisten pyhistä kirjoituksista nousseet ohjeet, eikä hän koko ajan suinkaan hahmottanut olevansa suorassa linjassa taivaan serveriin.)

Ei uskovan, vaan ääriuskovan ajattelu näyttäytyy täällä todella siltä, että Raamatusta etsitään vastaus kaikkeen ja kaikki se, mikä on tätä vastausta vastaan, torjutaan sanomalla, että tämä vain on totuus, halleluja. Näinhän tässä joku juuri tekikin, taisi kyllä viisaus-sanaa silloin käyttää. Samalla katsojan kulmasta riippuen joko järkyttävää tai surkuhupaisaa on se, että nämä uskikset eivät huomaa tai tunnusta tekevänsä koko ajan tulkintaa Raamatun hyvinkin ristiriitaisesta viestistä. Siinä tulkinnassa ei enää näyttäydykään mikään absoluuttinen Jumalan sana, vaan sellainen taantumuksellisten asenteiden klusteri, jolle vain sitten etsitään Raamatusta vahvistus. Jotta tämä lukutapa voitaisiin  varmistaa, lahkon auktoriteetit kertovat, mikä oikea tulkinta on. Täälläkin on käyty tätä "Raamattukoulua"  aika ajoin. Ja tässä oikean uskomisen tiessä on jälleen järkyttävää se, että kun halutaan uskoa, läpi menee mikä tahansa humpuuki - kunhan se on ensin julistettu Raamatun mukaiseksi.

#18797: - Re: Re: Re: Re: Miksi uskovaiset yrittävät järjellä selittää uskonsa perusteita, vaikka

Niin,  jos olisit viitannut vaikka aikaisemmin esittämiisi teorioihin esim kirjoitusten synnystä ym:sta,  olisin tietysti äkännyt,  ja säästänyt vaivojasi.

No, jos lähdetään tuolta alusta,   täytyy sanoa,  että lähdimme samaan putkeen,  sinä toisesta päästä,  kynä ja suurennuslasi kädessä,  tähtäyspisteenä  todennetut faktat,  niiden erittely ja merkitys 2000-luvun ihmiselle.  Minun putkeni olin kovin toisennäköinen.  
Missään vaiheessa en tasapainoillut esim.  luomis-,  syntiinlankeemus,  tai vedenpaisumuskertomusten historiallisuuden tai allegorisuuden välillä.  Itselläni lähestymistapa ei ollut älyllinen   eikä ulkopuolinen.  Miten olisi voinut,  kun aloin juuri ensimmäistä kertaa elämässäni kokea Jumalan "puhuvan"   sanassaan.  Olin myös konkreettisestikin aivan eri suunnalla kirjaa.  Sana tuli lihaksi myrskyissä ja koettelemuksissa.  Tästä kaikesta juontuu totaalisesti toisenlainen tarkastelukulma kirjoitusten ulkonaisiin tekijöihin.

Jeesuksesta? -   voi,  mulla on paino kyllä niin erilaisisa asioissa,  että jos joku tutkija esittelee hänen ei -olleen täällä,  se ei  paljon hetkauta,  jos   Hän on ollut sieluni tuki niissä myllerryksissä missä olen ollut.  Niin ja tulee jälleen mieleen tämä jutalaisen tutkijan kommentti - tällaisia tarinoita ei keksitä!
Mutta tosi mielenkiintoisia ovat kaikki 
historialliset seikat läpeensä.   Omien  kokemuksien paino,   sekä myös niin laaja spektri toisten kritittyjen kokemusmaailmaa ja pitkän pitkä oppimisprosessi yhteydestä Jumalaan  ja   käytännön vaeltamisesta kristittynä/Jumalan uskollinen varjelus,    rakentavat sen luottamuksen,  mitä  tiede ei pysty tietenkään tekemään.  Voisin kuvitella Paavalinkin tarkoittaneen jotakin tällaista sanoessaan:"Minä tunnen hänet,   johon uskon."   

Mielelläni kuulisin,  mitä tarkoittaa käsite ääriuskova.  Pikemminkin voitaisiin puhua sen osallisuuden suuruudesta,  minkä kukin uskonmaailmasta omistaa ja kokee tuntevansa.    Äkkiväärä ilmaisutapa on oma asiansa,  ja siinä  uskovilla riittää töitä itsensä kanssa.   
Tämän toivoisinkin erottuvan tuosta negat, vastausten massasta  tärkeäksi kasvun paikaksi,  ettei koko uskovaksi itsensämieltävä  muu sakki joudu joka hetki kärsimään sen jälkeisestä leimaamisesta lopun ikäänsä!!!!!!

Sanasta sanaan- Jumalan sanaa-ilmaisun sijasta,  käyttäisin paremminkin" inspiroitu"- termiä.  Silloinkin kun  kirjoitus on tapahtunut osissa.

"taantumuksellisten asenteiden klusteri, jolle vain sitten etsitään Raamatusta vahvistus."  -   Silloin kun  on tällainen lähtökohta-asenne toisen aatemaailmaan,  ei taida yhteistä pohjaa löytyä.

Voisin tiivistää:    Syvällä koettu sitoo tiukasti yhteen ja vain vähän koettu ei herätä intohimoja suuntaan tai toiseen.  

#18797: - Re: Re: Re: Re: Miksi uskovaiset yrittävät järjellä selittää uskonsa perusteita, vaikka 

 "Paavali itsekin sanoo monesti, että tämä on hänen oma mielipiteensä." Paavali myös sanoi :

"Mutta hän on onnellisempi, jos pysyy entisellään; se on minun mielipiteeni, ja minä luulen, että minullakin on Jumalan  Henki."  I Korinttolaiskirje 7.luku 40.jae. Paavali tiesi että hänessä asuu Pyhä Henki. Kukaan kristitty ei ole yksin Raamatun lukemisessa. Kristityssä asuu nimittäin Pyhä Henki, joka on Jumalan Sanan Opettaja.

Ennen kaikkea Raamatussa on kysymys Jeesuksesta alusta loppuun asti. Raamatun tärkein sanoma on kiteytettynä Johannes 3.luku 16.jae eli pienoisevankeliumi. Tämä yksi jae on käännetty yli 1000 kielelle.