Suomen HALLITUKSEN pyydettävä anteeksi Israelilta!

viimeisten päivien aikana pyrkien torjumaan väitteet ”sodasta”, jota käydään vain verbaalisti, ja jota hän itse ilmeisen tietämättään ja tarkoittamattaan kiihdyttää. Tarkastellessa hänen lausuntojaan ei voi välttyä päätelmältä, että hän olisi voinut asetella sanansa toisin ja valita toisenlaisia termejä asiansa ilmoittamiseen.

NETANYAHU puhui Likudin keskuskomitean kokouksessa, jonka asialistan tärkein aihe oli puolueen sisäisten vaalien ajankohdan muuttaminen vuoden 2013 puolivälistä ensi vuoden tammikuun 31:ksi päiväksi. Pääministeri ei voinut pidättyä puuttumasta maassa äskettäin tapahtuneeseen mellakointiin ja ilkivaltaan, jolla muutamat nuoret halusivat osoittaa mieltään.
”Emme anna heidän (juutalaisten ääriainesten) hyökkäillä sotilaitamme vastaan tai aloittaa uskonnollinen sota”, hän vakuutti puheessaan torstaina. Hän oli aiemmissa lausunnoissaan päättäväisesti hylännyt vasemmisto-poliitikkojen kuten Ehud Barak luokittelun nuorista ”terroristeiksi”, joita Ben Eliezerin suosituksen mukaan olisi pitänyt ampua kovilla luodeilla. Sen sijaan hän oli itse verrannut heitä ”anarkisteihin”. Torstain puheessaan hän sanoi ”noista ääriaineksista” näin:
”Me tulemme kohtelemaan heitä kovalla kädellä ja pidämme huolen siitä, että heitä rangaistaan. Laki on laki ja oikeus on oikeus”, hän vakuutti. ”On saman tekevää, tapahtuuko hyökkäys turvallisuusjoukkojamme vastaan Efraimin sotilastukikohdassa tai palestiinalaisessa Bilin kylässä.”

Kuten JP:n artikkelissa todetaan, nuorten hyökkäys Efraimin tukikohtaan oli ”nuorten kosto tai ”hintalappu” armeijalle siitä, että se oli osallistunut Mitzpe Yitzharin etäyhteisön kahden rakennuksen tuhoamiseen”. Siksi nuoret selittivät, että armeija aloitti tämän ”sodan”. Heidän näkemyksensä mukaan he eivät kapinoineet armeijaa vastaan, vaan sotilaita vastaan, jotka olivat osallistuneet juutalaisten kotien tuhoamiseen käyttäytyen vihollisen tavoin.
Mitzpe Yitzharin asukas Yoel Noiman selitti JP:n toimittajalle, että ”he yrittävät demonisoida meitä”, seisoessaan talonsa raunioilla, ”jossa nuori mies oli aikonut aloittaa uuden elämän uuden morsiamensa kanssa ensi kuussa”, kuten artikkelissa kerrotaan. Siinä todetaan, että näissä etäyhteisöissä asuvat nuoret juutalaiset ovat vaarassa sekä palestiinalaisten että armeijan taholta. Noiman sanoo joutuneensa kolmasti palestiinalaisten ampumaksi ajaessaan Länsirannalla. Hän kertoo lastensa kysyvän nähdessään poliisin: ”Onko hän paha vai hyvä?”

NOIMAN kertoi, että ”armeijan sotilaat tulivat kuin varkaat yöllä” torstaiyönä puoli neljän aikaan jalkaisin läheisen arabikylän kautta ja saartoivat kaksi tuhotuksi tarkoitettua parakkia, yksi asuintaloksi ja toinen varastoksi ja kanalaksi rakennettu. Sotilaat estivät väkivalloin Noimania pääsemästä katsomaan talonsa tuhoamista, josta kaikki huonekalut ja tavarat levitettiin pitkin tantereita ja kanat ajettiin ulos harhailemaan maastoon ennen talojen tuhoamista pusku-traktoreilla. Hän kertoi menettäneensä silmälasinsa nujakoidessaan sotilaitten kanssa.

YITZHARIN edustaja Avraham Binyamin selitti, että oikeus oli Peace Now esityksestä määrännyt kaksi taloa tuhottaviksi väittäen niiden olevan palestiinalaisten yksityismaalla, minkä Binyamin kiistää sanoen, ettei maan omistusoikeutta ole vielä selvitetty oikeudessa. Paikalla olevat viisi muuta rakennusta saivat jäädä paikoilleen, koska maan omistusoikeus on selvitetty niiden osalta. Binyamin vakuuttaa, ettei tilanteessa esiintynyt paljon vastarintaa. Hän vain valittaa sitä, että poliisi ja armeija toimivat politiikan eikä lain puolesta. Hän sanoi, että pahin jarru asioitten etenemiseksi joustavaksi on puolustusministeri, joka – poliittisista syistä – ei suostu allekirjoittamaan rakennuslupia. Hän sanoi, että asukkaat ovat aloittaneet keräyksen talojen pystyttämiseksi uudelleen tuhottujen raunioille.

SAMARIASSA tuleen sytytettyyn mutta pikaisten sammutustöitten vuoksi vähäisin vaurioin selviytyneeseen moskeijaan kerääntyneet Barkan kylän palestiinalaiset kertoivat olevansa kuin piiritystilassa sekä armeijan että juutalaisasukkaitten taholta. Moskeija oli rakennettu pääosin USA:ssa kerätyillä varoilla. Asukkaat kertovat toimittajalle kärsivällisyyttään koetellun liian kauan, sillä lapset heräilevät yöllä peläten hyökkäyksiä juutalaisten taholta, ilmeisesti kuunnellen aikuisten puheita ymmärtämättä niiden sisältöä. He uskovat, että Israelin hallitus sallii juutalaisten hyökkäilevän heidän moskeijoitaan vastaan. http://www.jpost.com/DiplomacyAndPolitics/Article.aspx?id=249662