Suomen HALLITUKSEN pyydettävä anteeksi Israelilta!

Luovuttivatko Suomen viranomaiset maastamme vain 8 juutalaista Gestapolle ennen vuoden 1944 syyskuuta vai oliko luovutettuja paljon enemmän? Kysymyksen asettelu on mielenkiintoinen jo senkin tähden, että asiasta ei todennäköisesti koskaan saada täydellistä selvyyttä. Tarkan lukumäärän selvittäminen ei todennäköisesti enää ole mahdollista. Se ei ole mahdollista, koska sodan loppuvaiheessa ja heti sen päätyttyä tapahtui maassanne arkistojen määrätietoinen tuhoaminen.
Kirjassa: ”Setä Stiller – Valpon ja Gestapon välissä” kirjoittaa Rony Smolar seuraavaa: ”Anthonin lailla myös monet muut Valpon korkeat virkamiehet kuten Kauhanen, Jaarma ja Pankko poistuivat salaa Suomesta. Mutta myös huomattava joukko Suomen sodanjohtoa muiden muassa päämajan tiedusteluosaston väkeä perheineen yhteensä 750 henkeä poistui heti sodan päätyttyä maasta.

Pakotie kulki Rauman, Uudenkaupungin ja Närpiön kautta Pohjanlahden yli. Tässä Stella Polaris – peitenimellä kutsutussa operaatiossa kuljetettiin vii¬meistään kesähyökkäyksen aikana 1944 samaa reittiä neljällä aluksella myös 350 laatikkoa Suomen tiedustelua koskeneita keskeisiä sa¬laisia asiapapereita, myös Valpon arkistoa. Arkistoja ehdittiin myös tuhota autokuormittain muun muassa Helsingin Taivallahden kasarmin pannuhuoneessa.”

Kukaan ei sen tarkemmin tunnu tietävän, mistä löytyisivät nuo Stella Polariksesta pois siirretyt arkistot. On hyvin todennäköistä, että se mikä arkistoista on mahdollisesti jäljellä, ei aukene kuin vasta sitten, kun arkiston asiakirjoilla ei ole enää mitään päivänpoliittista merkitystä.

Niin, oliko Suomesta sodanaikana luovutettu vain ja ainoas¬taan 8 juutalaista Gestapolle? Luku 8
on yhtä pitävä Helsingin juutalais
ten seurakunnan tietojen kanssa. Luku perustuu Suomen viranomaisten marraskuun 6. päivänä 1942 ` tekemään luovutukseen. Tuolloin luovutettiin Gestapolle kahdeksan juutalaispakolaista. Vain yksi heistä selvisi hengissä Auschwitzin tuhoamisleiriltä.


Luovutettuja on ilmeisesti paljon enemmän. Selvyyttä ei ole esimerkiksi tiedoista, jotka kertovat Suomen viranomaisten sotavankien luovuttamisista saksalaisille. Sotavankien luovutus oli rikos. Se oli vastoin kansainvälisiä sotavankisopimuksia. Kuinka paljon heidän joukossa oli sitten juutalaisia?

Tiedetään myös, että silloi¬nen Valpon (=Valtiollinen Poliisi, jonka nykyistä versiota kutsutaan Supoksi) päällikkö varatuomari Aarno Anthoni teki yhteistyötä Gestapon kanssa. Väitetään hänen olleen Ges¬tapon agentti. Esimerkiksi vuonna 1947 Nürnbergin jatko-oikeudenkäynnissä kertoi Saksan turvallisuuspoliisin hallintoviraston päällikkö Friedrich Pantzinger, ”Anthonin tuoneen Berliiniin keväällä 1942 luet¬telon Suomessa asuvista juutalaisista ja antaneen sen Gestapolle niitä järjestelyjä varten, joita tarvittiin juutalaisten siirtämiseksi Suomen alueelta saksalaisiin keskitysleireihin. Näin Pantziger vahvisti, että kyseessä oli ollut koko Suomen juutalaisväestön luovuttaminen Saksaan. Pantzingerin mukaan Anthoni toi esille myös omana kantanaan, että juutalaiset oli luovutettava Gestapolle.” (Lainaus kirjasta ”Setä Stiller” s. 334). Oman kummallisuuden asian selvittämisessä tuo 6. päivänä 2000 tapahtunut pääministeri Paavo Lipposen esittämä anteeksipyyntö juutalaiselle yhteisölle Suomen ja suomalaisten puolesta. Siinä hän pyysi anteeksi edellä mainitun kahdeksan juutalaisen saksalaisille luovuttamista. Anteeksipyynnön antamisen ajoituksella tukahtui maassamme virinnyt keskustelu mahdollisista muista luovutuksista saksalaisille.