Maahanmuuttajien tuet

Suo­men kan­san­ta­lous tar­vit­see li­sää maa­han­muut­ta­jia.

Val­tion ta­lou­del­li­sen tut­ki­mus­kes­kuk­sen (VATT) joh­ta­ja Juhana Vartiainen te­ki eh­do­tuk­sen asias­ta kin­kun su­lat­te­lun lo­mas­sa vii­me lauan­tai­na.

Var­tiai­nen pe­rus­te­li asiaa muun muas­sa Ruot­sin hy­vil­lä ko­ke­muk­sil­la. Li­ki puo­let Ruot­sin työl­li­syy­den kas­vus­ta tu­lee maa­han­muut­ta­ja­väes­tös­tä.

Ro­se­bud-­kir­ja­to­ril­la Hel­sin­gin Kai­vo­pi­hal­la kir­jo­ja myy­vä Ricardo Fernandez, 28, ha­luai­si ko­vas­ti liit­tyä Suo­mes­sa tä­hän jouk­koon. Kir­jo­jen myyn­ti­työ on vain jou­lu­na­jan tuu­raus­ta.

Va­jaat kol­me vuot­ta Suo­mes­sa asu­nut Fer­nan­dez käy täl­lä het­kel­lä am­ma­til­li­seen kou­lu­tuk­seen val­men­ta­vaa kurs­sia, mis­tä hän ha­luai­si jat­kaa tek­ni­sen alan am­mat­ti­tut­kin­toon.

"En­sin pi­tää op­pia pa­rem­min suo­mea. Mut­ta ha­luan jää­dä tän­ne töi­hin, tu­tus­tua ih­mi­siin, saa­da ko­ke­muk­sia", hän sa­noo suo­mek­si.

Maa­han­muut­ta­jien työl­lis­ty­mi­nen ei ole ai­na help­poa ja yh­teis­kun­ta jou­tuu tu­ke­maan hei­dän toi­meen­tu­loaan. Mi­kä siis lo­pul­ta on maa­han­muu­ton ta­lou­del­li­nen ko­ko­nais­vai­ku­tus?
Et saa täs­tä hy­viä punch­li­ne­ja [is­ke­viä lau­sun­to­ja]", Sar­vi­mä­ki sa­noo.

Syy on tut­ki­mi­sen vai­keu­des­sa. Jos ha­lu­taan ar­vioi­da, mi­tä vai­ku­tuk­sia laa­jal­la maa­han­muu­tol­la on esi­mer­kik­si kan­ta­väes­tön palk­koi­hin tai työl­li­syy­teen, tut­ki­joil­la pi­täi­si ol­la us­kot­ta­va ver­rok­ki­ryh­mä. Nii­tä on har­voin tar­jol­la.

Tut­ki­joi­den on­nek­si muu­ta­ma täl­lai­nen ti­lan­ne löy­tyy ta­ka­vuo­si­kym­me­nil­tä. 1980-­lu­vul­la kom­mu­nis­ti­sen Kuu­ban joh­ta­ja Fidel Castro il­moit­ti yl­lät­täen, et­tä kaik­ki ha­luk­kaat saa­vat läh­teä maas­ta.

Muu­ta­man kuu­kau­den ai­ka­na maan jät­ti noin 125 000 kuu­ba­lais­ta. Läh­ti­jöis­tä noin sa­ta tu­hat­ta suun­ta­si Yh­dys­val­to­jen Mia­miin.

Ylei­ses­ti odo­tet­tiin, et­tä val­ta­va li­säys työ­voi­mas­sa joh­tai­si palk­ko­jen pu­toa­mi­seen ja työt­tö­myy­den kas­vuun eten­kin ma­ta­las­ti kou­lu­tet­tu­jen kes­kuu­des­sa.

Yh­dys­val­ta­lai­nen tut­ki­ja David Card al­koi sel­vit­tää ver­tai­lu­tut­ki­muk­sil­la, mi­tä vai­ku­tuk­sia kuu­ba­lais­ten jouk­ko­muu­tol­la oli. Tu­lok­set yl­lät­ti­vät kaik­ki – mi­tään mul­lis­ta­vaa ei ta­pah­tu­nut.

Ei mas­sa­työt­tö­myyt­tä ei­kä palk­ko­jen pie­nen­ty­mis­tä.

Toi­nen­hyö­dyl­li­nen ta­paus tut­ki­joil­le on 1990-­lu­vul­ta. Neu­vos­to­lii­ton kaa­dut­tua maas­ta muut­ti san­koin jou­koin juu­ta­lai­sia Is­rae­liin. Maan vä­ki­lu­ku nou­si muu­ta­mas­sa vuo­des­sa 15 pro­sent­tia.

Muut­ta­jien jou­kos­sa oli pal­jon kor­keas­ti kou­lu­tet­tu­ja, ku­ten in­si­nöö­re­jä.

Yh­dys­val­ta­lai­nen Rachel M. Friedberg al­koi tut­kia, mi­tä vai­ku­tuk­sia täl­lä oli in­si­nöö­rien työl­lis­ty­mi­seen ja palk­koi­hin Is­rae­lis­sa.

Jäl­leen tu­los oli yl­lät­tä­vä – maa­han­muut­to­val­tais­ten alo­jen pal­kat nou­si­vat jo­pa no­peam­min kuin muil­la aloil­la. Li­sään­ty­nyt työ­voi­man tar­jon­ta ei siis las­ke­nut palk­ko­ja, vaan li­sä­si ta­lou­del­lis­ta toi­me­liai­suut­ta.

Kah­den esi­mer­kin poh­jal­ta ei tie­ten­kään voi ve­tää suo­ria joh­to­pää­tök­siä sii­tä, min­kä­lais­ta maa­han­muut­to­po­li­tiik­kaa esi­mer­kik­si Suo­mes­sa kan­nat­tai­si teh­dä. Se ker­too pi­kem­min­kin vai­keu­des­ta ar­vioi­da maa­han­muu­ton ta­lou­del­li­sia vai­ku­tuk­sia.

Sa­maa pä­tee maa­han­muut­ta­jien ai­heut­ta­miin kus­tan­nuk­siin jul­ki­sel­le sek­to­ril­le. Pe­riaat­tees­sa asian sel­vit­tä­mi­sen pi­täi­si ol­la help­poa: las­ke­taan maa­han­muut­ta­jien mak­sa­mat ve­rot ja ver­ra­taan nii­tä tu­lon­siir­rois­ta se­kä pal­ve­luis­ta ai­heu­tu­viin kus­tan­nuk­siin.

Tu­los ei sel­viä kui­ten­kaan näin hel­pos­ti.

Ver­tai­lua kan­ta­väes­töön vai­keut­taa eten­kin kak­si seik­kaa: lap­suus ja van­huus.

Maa­han­muut­ta­jis­ta mer­kit­tä­vä osa tu­lee uu­teen ko­ti­maa­han­sa vas­ta ai­kui­siäl­lä. Hei­dän kou­lu­tuk­sen­sa ja ter­vey­den­huol­ton­sa kus­tan­nuk­sis­ta on vas­tan­nut sii­hen as­ti jo­kin toi­nen val­tio.

Mo­net maa­han­muut­ta­jat myös pa­laa­vat ta­kai­sin en­ti­seen ko­ti­maa­han­sa elä­kei­käi­se­nä. Näin he ei­vät ole enää käyt­tä­mäs­sä iäk­käil­le tar­jot­ta­via pal­ve­lui­ta Suo­mes­sa.

Maa­han­muut­ta­jat viet­tä­vät siis uu­des­sa ko­ti­maas­saan eten­kin par­haan työi­kän­sä, jol­loin ol­laan pe­rin­tei­ses­ti ve­ro­jen net­to­mak­sa­jia. Saa­ma­puo­lel­la ol­laan elä­män al­ku- ja lop­pu­puo­lel­la.
Kun maa­han­muut­toon li­sä­tään vie­lä po­liit­ti­set in­to­hi­mot, ei ole lain­kaan ih­me, et­tä kes­kus­te­lu ai­hees­ta tun­tuu jos­kus mah­dot­to­mal­ta