Avioliitto on naisen ja miehen välinen julkinen liitto

Suomalainen samanismi on sipe­rialaisesta samanismin perinteestä ponnistava suomalaisugrilainen samanismin muoto. Näin ollen se on eri asia kuin saamelaisten har­joittama samanismi. Suomalaista samanismia edustaa mm. Kaleva­lassa esitelty mytologia ja Kalevalaa laajempi runoantologia Suomen kansan vanhat runot.
Joidenkin tahojen mukaan sa­maaneja ei ole ollut enää vuo­sisatoihin, mutta Suomalaisen sa­manismin keskus Aarnion johdolla koettaa osoittaa tämän uskomuk­sen vääräksi. Aar­nio tekee aiheen tiimoilta yhteistyötä kansanuskoon, kansanperinteeseen ja mytologiaan erikoistuneen profes­sorin Juha Pentikäisen ja samaani­taiteilija Johannes Setälän kanssa, jonka työnjatkaja Aarnio on.
– En olisi uskonut, että saman­ismista tulisi minulle vielä joskus ammatti. Näin on kuitenkin viime vuosien aikana käynyt, Aarnio kertoo.
Hän jatkaa, että on tietämättään harjoittanut samanistista tietäjäpe­rinnettä kutakuinkin koko ikänsä, joskin asia valkeni hänelle vasta vuosituhannen vaihteessa tavates­saan Pentikäisen.
– Samanismiin perehtyessään monet ovat hämmästyneet, että he ovatkin löytäneet koti-Suomesta sen henkisyyden, mitä ovat lähteneet esimerkiksi Intiasta hakemaan.
Alden kertoo, että Suomessa samanismi on säilynyt verrattain hyvin näihin päiviin saakka, vaikka sitä kristillisissä piireissä pidetäänkin pakanallisena.
– Suomea ei kuitenkaan kristillis­tetty aivan yhtä paljon kuin muita länsimaita, mikä lienee osaltaan aut­tanut samaaniperinnettä selviämään. Suomi oli myös pitkään kielellisesti ja kulttuurisesti eristäytynyt maa, millä on varmasti myös ollut osuutta asiaan, Alden pohtii.
Aarnio puolestaan toteaa, ettei nyky-yhteiskunta tue samanistista työtä millään lailla, vaikka entis­aikojen yhteisöt olivat rakentuneet samaanien ympärille ja heistä pi­dettiin huolta.
– Samanistiset perinteet säilyivät pisimpään Karjalan itkijänaisten parissa, mutta evakoituessaan Kar­jalasta Suomeen sopeutuminen oli tehty heille hyvin vaikeaksi.
Aarnio kertoo, että aluksi kaleva­laista perinnettä – ja siten samanismia – ihannoitiin Suomessa, mutta vuosi­kymmenten saatossa siitä muodostui pelkkä kouluissa opetettava teos ja Kalevalan henkinen ulottuvuus hy­lättiin. Viimeisen vuosikymmenen aikana kiinnostunut samanismia kohtaan on kuitenkin lisääntynyt sekä Suomessa että maailmalla. Siitä on tullut jo osa valtakulttuuria.
– Suomessa on esimerkiksi lukui­sia rock-bändejä, joilla on samanisti­nen nimi ja kuvasto, Alden osoittaa.